RAUMAN TALOUSELÄMÄ

Rauman viime vuoden (2018) budjetista on tulossa 15-16 miljoonan miinustulos. Rauma alkaa jahdata 15 miljoonan euron (mEUR) menoleikkauksia tai lisätuloja.

Paniikkiratkaisuihin ei ole kaupunginjohtajan mukaan tarvetta, sillä Rauma ei ole kriisikunta. Kaupungilla on kumulatiivista ylijäämää 123 mEUR ja lainakantamme on maltillinen.

„Voimme rakentavasti miettiä kehittämiskohteita, vaikka julkisuudessa onkin jo räväytelty konsulttimaisilla sanakäänteillä, “Kari Koski sanoo.

Seuravan työn tarkoitus ei ole „räväytellä konsulttimaisilla sanakäänteillä “vaan oppia tuntemaan kotikaupungin taloutta ja osa puhua tästä matkailijoille. Olen matkailuoppaana kiinnostunut yrityksiä vierailevaista ulkomaan matkailijoista.

Olisin kyllä halunnut tietää, kuinka paljon maksa vanhan kaupungin katulämmitys, iltavalot jalkapallokentällä ja sellainen luksus kun oma jääkiekkojoukkue, mutta työ olisi tullut liian pitkä. Olisin halunnut tietää, miksi koulurakennuksia puretaan noin reippaasti. Keskityn vaan tuloille, ei menoille.

Minkä yritykset ovat ne tukipilarit, mille kaupungin tulot ja työpaikat ovat rakennettu. Tästä saa lukea seuraavasta artikkelista.

IN ENGLISH

A SHORT SUMMARY OF RAUMA BUSINESS LIFE, in Finnish. (Rauma is a small town in Finland, where I currently live and arrange appointments with businesses on request as your “brilliant fixer”).

 

 

1          Kaupungin budjetti

 

(LS 14.2.19) Rauman talous on heikentynyt voimakkaasti. Menot ovat kasvaneet voimakkaasti eri toimialoilla, valtionosuudet ovat vähentyneet ja yhteisöverotulot ovat heikentyneet. Yksin valtionosuusmenetykset ovat euroissa lähes yhden tuloveroprosentin verran, samoin on yhteisöverotulojen puolella.

Rauman kaupungin vuoden 2018 talouden alijäämä on ennakkotietojen mukaan -15,5 miljoonaa euroa.  Suurin tulokseen vaikuttanut tekijä oli verotulojen ja valtionosuuksien merkittävä väheneminen verrattuna edelliseen vuoteen.

Verotuloja kertyi edellisvuotta vähemmän noin 8 mEUR, josta yhteisöverotulot olivat noin 6 mEUR ja kunnan tulovero noin 2 mEUR. Valtionosuuksia kertyi 3,8 mEUR edellisvuotta vähemmän.

 

(SatK) Kaupungin tulokehityksen sakkaaminen ja tuloveron säilyttäminen 20 % ovat vaatimassa Raumalla tuntuvia menovähennyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot edustavat yli puolta kaupungin menoista ja siinä on 1200 ihmistä töissä. Tavoitteeksi on asetettu karsia sosiaali- ja terveysvaliokunnan 2018 talousarvioehdotuksesta 6,2 mEUR (miljoona euroa). Tavoiteltu menotaso on yli 2mEUR alempi kuin kuluvan vuoden menobudjetti.

Toimialajohtajan Satu Helin mukaan se on vaikeaa, koska esimerkiksi yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on neljännes ja palvelutarpeet ovat kasvussa. Monet palvelut vammaispalveluissa ja terveydenhuollossa ovat lakisääteisesti hoidettavia ja määräaikoina, oli kunnalla rahaa tai sitten ei.

Myös vuoden 2019 talous näyttää tällä hetkellä vahvasti alijäämäiseltä. Suunta on kaupunginjohtajan Kari Koskin mukaan tarkoitus kääntää plussan puolelle neljässä vuodessa.

Menopuolella yhtenä isona tekijänä olivat myös koulujen väistötilojen kustannukset, josta kertyi 4,8 miljoonan euron lasku. Kaksi suurta koulua, Hj. Nortamo ja Nanu, puretaan. Molemmissa kouluissa on todettu kosteus- ja mikrobivaurioita ja siten sisäilmaongelmiin liittyvää oireilua.

Lyhyen ajan sisällä on jo viisi purettava koulurakennusta Raumalla, muun muassa Uotilanrinteen koulu, Uotilan alakoulu, vanhan lyseorakennus (Kansalaisopisto) ja Aronahteen koulu (uudella nimellä Hj. Nortamon peruskoulu). Nanu on viides kehnokuntoinen koulurakennus, joka Raumalla on viime vuosina päätetty purkaa. https://ls24.fi/uutiset/jalleen-purkupaatos-raumalla-nanun-koulu-maan-tasalle

Taseeseen kertyneen yli 100 miljoonan euron ylijäämän ja maltillisen lainamäärän ansiosta Rauman talous on vielä vahva. Rauman kaupungin lainakanta on 21,2 mEUR. Lainakanta asukasta kohti oli 540 euroa, mikä oli edelleen maltillinen verrattuna kuntien keskimääräiseen 3052 euron lainakantaan.

Rauman kaupungin väestönkehitys kääntyi negatiiviseksi (243 hengen verran). Rauman väkiluku vuoden 2018 lopussa oli 39 377.

1.1     Väestö

  • Asukasluku 39 377 (ennakkoluku 31.12.2018)
  • Suomen 27. suurin kaupunki väestömäärältään
  • Asukastiheys 80 asukasta/km2
  • Ruotsinkielisiä 114 henkilöä, 0,3 % väestöstä (31.12.2017)
  • Ulkomaan kansalaisia 1710 henkilöä, 4,3 % väestöstä (31.12.2017)

1.2     Teollisuus ja työllisyys

  • Työpaikkoja 15 862 (2016)
  • Yritysten määrä 2200 (2017)
  • Suurimmat työllistäjät (2017): Rauman kaupunki, UPM Communication Papers Oy, Rolls-Royce Oy Ab, Euroports Rauma Oy, HKScan Oyj, Osuuskauppa Keula, Oras Oy
  • Työttömyysaste 9,0 % (31.12.2018)

Talous

  • Kunnallisveroprosentti 20,0 (2019)
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 (2019)
  • Asuinrakennusten veroprosentti 0,41 (2019)
  • Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 (2019)
  • Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 5,00 (2019)
  • Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentti 0,93 (2019)

1.3        Investoinnit

Tilikauden investointimenot olivat 27,1 mEUR. Eniten varoja 11 mEUR meni Pohjoiskehän koulun rakentamiseen. Uuta vuoropäiväkotia rakennettiin 1,4 mEUR ja maa-alueisiin investointiin 1mEUR. Ulkovalaistusten uusimisen ja katujen peruskunnostuksen käytettiin kumpikin 900 000 euroa.

Suurimmat investointikohteet 2018 (Rauman kaupunkilehti 03.2019)

  1. Pohjoiskehän koulu 11 mEUR
  2. Liikelaitosten investoinnit 4.2 mEUR
  3. Vuoropäiväkoti 1,4 mEUR
  4. Maa-alueet 1 mEUR
  5. Ulkovalaistusverkko 0,9 mEUR
  6. Peruskunnostusohjelma 0,9 mEUR
  7. Maauimala 0,7 mEUR
  8. Fafangan alueen kehittäminen 0,5 mEUR
  9. Papinpelto 0,5 mEUR

Kaupungin investoinneista 60 prosenttia on tarkoitus rahoittaa omalla tulorahoituksella. Investointien rahoittaminen merkitsee koko taloussuunnitelmakaudella noin 43 mEUR velanottoa. Velkaa otetaan ensi vuonna noin 13 mEUR, mikäli investoinnit toteutuvat suunnitellusti. (Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018)

Taloussuunnitelmakauden 2018–2020 suurimmat investoinnit ovat

  • Aronahteen ja Nanun koulut, 28 mEUR
  • Pohjoiskehän koulu, 16,5 mEUR
  • uimahalli, suunnitelmakaudella 8,3 mEUR (kokonaiskustannusarvio 14‒16 mEUR)
  • Kaunisjärven vanhainkoti, 5 mEUR
  • vuoropäiväkoti, 3,5 mEUR

1.4     Kaupungille kuuluvat yritykset

Rauman konsernin tulokseen vaikuttavat eniten merkittävimmät tytäryhteisöt Rauman Energia Oy, Rauman Satama Oy, Rauman Asunnot Oy, Rauman Oppilaitoskiinteistöt Oy ja Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy sekä kuntayhtymistä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

1.4.1      Rauman Satama

(rauma.fi 11.1.2019) Rauman satamaliikenne oli vuonna 2018 pienessä laskussa, mutta se uskotaan pääsevään taas kasvun tielle. Varustamot ovat kuitenkin päässeet hyödyntämään väylän syvennysinvestointiamme sekä uusien laitureiden kapasiteettia.

Vuonna 2018 Rauman satamassa käsiteltiin yhteensä 5,84 milj. tonnia tavaraa ja 263 000 konttiyksikköä (TEU). Kokonaisliikenteessä jäätiin vuoden 2017 määristä 1,9 % ja konteissa 5,5 %.

Satamaliikenteestä vientiä oli 4,14 milj. tonnia (-1,2 %), tuontia 1,60 milj. tonnia (-6,4 %) ja kotimaan liikennettä 0,09 milj. tonnia. Laivakäyntejä oli 1158 kappaletta.

Positiivisia kasvulukemia oli paperin ja kappaletavaran viennissä. Rauman sataman kautta kuljetetaankin noin kolmannes koko Suomen paperista ja paperituotteiden osuus on noin 40 % Rauman sataman kokonaisliikenteestä. Sahatavaran vientimäärien lasku on vaikuttanut myös konttimäärän laskuun. Tuontiliikenteessä merkittävintä kasvua oli raakapuussa. Suurimmat pudotukset olivat nesteiden ja viljan viennissä sekä öljytuotteiden, kappaletavaran ja viljan tuonnissa.

1.4.2      Rauman Asunnot Oy

Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hoitaa Rauman kaupungin vuokra-asuntoja. Yhtiön toimintaa ohjaa vahvasti ns. sosiaaliset perusteet asuntojen tarjoamisessa ja omistajan tuottovaateet jäävät taka-alalle. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.

Rauman vuokramarkkinoiden kehityksessä on Olkiluodon voimalatyömaalla ollut suuri rooli jo noin 10 vuoden ajan. Tämä on pitänyt kysyntää yllä ja tasannut vuokraustoiminnan riskejä. Yhtiö hallinnoi kokonaisuutta, johon kuuluu yhteensä 24 rakennusta. Vuokra-asuntoja on yhteensä 393 kpl.

1.4.3      Rauman Energia Oy

Rauman Energia Oy on Rauman kaupungin omistama energiayhtiö, jolla on kolme pääliiketoimintaa: sähkön siirtokaukolämpö ja sähkön tuotanto.

Koska tämä on nyt opaskurssilaisen työ, lisän vähän mielenkiintoista historia. Vuonna 1997 perustetun Rauman Energia Oy:n juuret ovat kaupungin sähkölaitoksessa. Ensimmäiset katuvalot syttyivät Raumalla 1.9.1900.

Historiallista hetkeä edelsi useita yrityksiä hankkeen läpiviemiseksi. Ensimmäisiä sähköasiakkaita olivat sataman lisäksi rautatie, kirjasto ja koulut. Sähkölaitos oli käynnissä vain pari tuntia aamuin illoin syyskuusta helmikuun lopulle. Merkittävä askel otettiin vuonna 1913, kun kaupunki päätti ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön Vuojoki Gods Ab:lta (myöhemmin Rauma-Repola Oy/ UPM-Kymmene).

 

Valtakunnan verkkoon Rauma-Repola liittyi vuonna 1940, jolloin Raumalta valmistui voimajohto Harjavallan vesivoimalaitokselle. Energiansaannin turvaamiseksi sähkölaitos ryhtyi Imatran Voiman asiakkaaksi vuonna 1967. IVO rakensi 110 kV:n linjan Kalannin ja Rauman välille, jolla saatiin toinen yhteys valtakunnan verkkoon. Kaukolämmön myynti alkoi vuonna 1976 Kourujärven kaupunginosassa. Kaukolämpöosasto perustettiin vuonna 1981 ja samana vuonna aloitettiin kaukolämpöputkiston rakentaminen keskustassa.

Energialaitoksen ja metsäteollisuuden energiayhteistyö alkoi Raumalla vuonna 1984. Yhteisen voimalaitoksen rakentamisesta päätettiin vuonna 1994 ja lämmöntoimitus alkoi vuonna 1996. Voimalaitoksen laajennus valmistui vuonna 2006. Rauman Biovoiman voimalaitos tuottaa sähköä ja prosessihöyryä UPM:n Rauman paperitehtaalle sekä kaukolämpöä ja sähköä Rauman Energialle. Laitoksen pääpolttoaineita ovat puun kuori ja hakkuutähteet. Lisäksi käytetään turvetta, biolietettä ja pieniä määriä kierrätyspolttoainetta.

 

1.4.4      Rauman Vesi

Raumalla on juoma- ja jätevesi maksu 20% kalliimpaa, kun Suomessa keskimäärin. Tein nopean laskelmaan ja arvioin, että kaupungin tuloihin tule tästä syystä noin 2 mEUR nn piiloveroa.

„Harvaan asutulla alueella pitkät verkostopituudet lisäävät merkittävästi kustannuksia. Kuluja nostavat myös kallioinen maasto ja vastaavat. Kolmantena tekijänä on sitten omistajan vaatima tuloutus eli niin sanottu piiloverotus, avaa taksaerojen syitä apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistyksestä yle.fi uutisissa. “ https://yle.fi/uutiset/3-8103533

Raumalaisilta, tai onko se Suomessa yleistä, peritään jätevesimaksua myös kasteluvedestä, vaikka hana on ulkona.

Paljonko Rauman vesi maksaa?
vesi        2,48€/m³ (sis. ALV 24%)
jätevesi   2,48 €/m³ (sis. ALV 24%)

Veden hinta muualla Suomessa –

https://www.verto.fi/fi/palvelut-ja-tuotteet/tietoa-vedenkulutuksesta/veden-hinta/

Mistä Rauman vesi tulee? Raakavetenään laitos käyttää joko Lapinjoen tai Eurajoen vettä. Raakavesialtaana toimii Äyhönjärvi. Lapinjoen vesi johdetaan UPM:n ja Rauman kaupungin omistamaa kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen vesi pumpataan laitoksen omistamalla pumppausjärjestelmällä altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä käsittää Eurajoen Pappilankoskella olevan pumppaamon, Koivuniemessä olevan välisäiliön sekä purkupäässä olevan mittaus- ja venttiiliaseman. Eurajoen vesi voidaan ottaa myös suoraan laitokselle raakavesiallas ohittaen. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu varajärjestelmäksi niissä tapauksissa, että raakavesiallasta ei voida käyttää.

Miten Rauman jätevesi käsitellään? Rauman kaupungin ja Eurajoen jätevedet esikäsitellään Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolla. Esikäsittely käsittää välppäyksen ja hiekan erotuksen.

Esikäsittelyn jälkeen jätevesi pumpataan Botnian ja UPM:n jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn. Vuonna 2002 aloitetun yhteiskäsittelyn tarkoituksena on merialueen ravinnekuormituksen pienentäminen typen osalta noin puoleen erilliskäsittelyyn verrattuna.

Yhteiskäsittelyn koejakso kesti viisi vuotta. Vuonna 2007 Rauman Vesi osti metsäteollisuuden puhdistamosta itselleen puhdistuskapasiteettia 14 000 m³/d. Kapasiteetin salliessa voidaan metsäteollisuuden puhdistamolle johtaa jätevettä maksimissaan 24 000 m³/d. Mikäli edellä mainitut määrät ylittyvät tai teknisestä syystä ei voida johtaa jätevesiä teollisuuden puhdistamolle, lupaehto edellyttää, että mereen johdettava jätevesi käsitellään kemiallisesti kaupungin puhdistamolla.
(lähde: https://www.rauma.fi/raumanvesi/usein-kysyttya/)

 

2          Isommat veronmaksajat / yritykset

Raumalla peräti kahdeksan yritystä maksoi yhteisöveroja yli miljoona euroa vuonna 2017. Isoin, Länsi-Suomen osuuspankki, maksoi viiden miljoonan verot. (Katso Lisä 1) Pankin veropotti oli vuotta aiemmin noin 3,8 mEUR.

LähiTapiola Lännen yhteisöveropotti kasvoi noin 1,3:sta 1,6 miljoonaan euroon.

Yhteisöt maksavat veroa veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta. Verokanta on 20 prosenttia.

Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

(SatK 1.11.2018) Raumalaiset yritykset maksoivat viime vuonna yhteisöveroa noin 31,1 miljoonaa euroa. Se on vain 7,3 miljoonaa euroa vähemmän porilaisten yritysten yhteenlaskettu yhteisöveropotti, vaikka Rauman asukasluku selvästi alle puolet Porin asukasluvusta.

2.1        Länsi-Suomen osuuspankki

OP Länsi-Suomi (viralliselta nimeltään Länsi-Suomen Osuuspankki) on yksi OP Ryhmän suurimmista pankeista ja toimialueensa johtava pankki. Pankillamme on 6 toimipistettä ja 5 kohtaamispaikkaa neljän kaupungin ja kuuden kunnan alueella sekä verkko-, mobiili- ja puhelinpalvelut. Pankilla on yhteensä yli 142 000 asiakasta, puolet josta ovat omistaja-asiakkaat. Yli 200 työntekijä.

2.2        Rolls -Royce OY Ab / Kongsberg

(LS 1.4.2019) Rauman potkurilaitebisnestä tehdään nyt Kongsberg Maritime Finlandin nimissä.

Rolls-Royce valmistaa laivoja ohjaavia potkurilaitteita ja saa uuden omistajan. (Kuva Länsi-Suomi)

(LS 6.07.2018->) Brittiläinen Rolls-Royce myi tappiollisen merenkulkuliiketoimintansa norjalaiselle puolustusvälineyhtiö Kongsbergille 500 miljoonalla punnalla.

Suomessa Rolls-Roycen merenkulkuliiketoimintaan kuuluu laivojen ohjaavia potkurilaitteita Raumalla valmistava tehdas, joka työllistää noin 470 henkilöä. Toimintaa on myös Turussa ja Kokkolassa. Yhteensä yhtiö työllistää Suomessa noin 500 henkilöä.

Myytävään liiketoimintaan kuuluu öljynjalostusteollisuudelle myytäviä moottoreita ja tarvikkeita. Kongsbergin tiedotteen mukaan kauppa ei sisältänyt Bergen-moottoreita tai Rolls-Roycen laivastotuotteita.

Monialakonserni Rolls-Royce keskittyä tulevaisuudessa kolmelle toimialalle siviili-ilmailuteknologiaan, puolustusvälineteollisuuteen sekä energialaite- ja ydinenergiateknologiaan. Rauman tehtaan luopumisen syynä on merenkulkutekniikan heikko kannattavuus, joka on seurausta öljyn ja kaasun hinnan alenemisesta. Investoinnit etsintä- ja tuotantoaluksiin ovat myös vähentyneet. Rauman tuotantotiloihin on investointia tehty lähes 60 mEUR.(Kauppalehti)

(LS 1.11.2012->) Vuonna 2011 Rolls Royce toi yli puolet (n 16,4 mEUR) Rauman yhteisöveroista. „Rauman kaupunki voi kiittää potkurivalmistaja Rolls Roycea todellisena hyväntekijänä, “ kirjoitti Länsi-Suomi. Menestysyritys maksoi veroa peräti 46 mEUR, mistä Rauman kaupungin osuus on reilut 10 mEUR. Muita hyviä yhteisöveron maksajia olivat vuonna 2011 Länsi-Suomen Osuuspankki, Alfa Laval Aalborg, Raumaster, Steerprop ja Osuuskauppa Keula.

 

2.3     Raumaster OY

Teollisuudelle kuljetinjärjestelmiä valmistava Raumasterin liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee viennistä. Yritys on perustettu vuonna 1984. (28.9.2018 LS)

(LS 4.6.2018) Talouselämä-lehden perinteiselle Suomen 500 suurimman yrityksen listalle pääsi kahdeksan Rauman seudun firmaa. Niistä vaan Raumaster-konserni sai lehdeltä täyden kympin arvosanan. Tämä priimus teki 115 miljoonan euron vaihdolla 8 miljoonan euron nettotuloksen.

2.4     Forchem OY

Raumalainen mäntyöljyn jalostaja Forchem maksoi vuonna 2017 yhteisöveroa lähes 1,8 mEUR, eli miljoonan enemmän kuin edellisvuonna.

Forchem tislaa Raumalla mäntyöljyä ja valmistaa siitä jatkojalosteita. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 135 mEUR ja henkilöstömäärä 45. Forchem on liikevaihdolla mitaten yksi Rauman suurimmista yrityksistä.

Yritys vuokrasi vuonna 2015 kaupungilta laajennusprojektin vuoksi 25 000 neliötä naapuritontin Maanpääntieltä.

Suomessa on lähes satavuotiset perinteet mänty-, eli biokemian puolelta. Mäntyöljyn käyttö kemian puolella tuottaa fossiilisia kemiantuotteita korvaavia valmisteita, tuottaen lisätyöpaikkoja, suurempaa taloudellista arvoa kuin sen käyttö alemman tuotantoarvon polttoaineeksi. Korkean jalostusasteen myötä mäntyöljystä voidaan valmistaa mm. kolesterolia alentavia Benecol-tuotteita sekä Forchemin ja Hankkijan yhdessä kehittämää Progres® -rehua, joka voitti viime vuonna Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon. Rehulla voidaan korvata antibioottien käyttöä kotieläintuotannossa.

2.5     Oras OY

(7.3.16 SatK) Keittiö- ja kylpyhuonehanoja sekä venttiilejä valmistava Oras Group työllistää 1443 ihmistä 20 maassa. Oras Groupin omistaa perheyhtiö, teollinen omistaja Oras Invest.

Konsernilla on kaksi vahvaa brändiä, Oras ja viime aikoina saksasta ostettu Hansa. Konsernin pääkonttori on Raumalla ja tehtaat Raumalla, Burglengenfeldissä Saksassa, Kralovicessa Tshekissä ja Olesnossa Puolassa.

(LS 15.2.19) Tehdas Burglengenfeldissä Saksassa suljetaan pian ja sen tuotanto siirtyy pääosin Puolan-tehtaalle. Rauman rooli vahvistuu, kun neljästä tehtaasta tiivistetään kolmeen. Suomessa työskentele n 500 henkilöä.

Oras Groupin vuoden 2018 liikevaihto oli 228 mEUR ja liikevoitto 7 mEUR. Liikevaihto väheni 7%. Pohjoimaissa Oraksen hanatuotteet kävivät hyvin kaupaksi, mutta Keski-Euroopassa Hansa-brändin myynti laski. „ Jouduimme siellä hintakamppailuun, jossa menetimme markkinaosuuksia edullisemmissa hintaryhmissä. “Kehittyneissä hanatuotteissa konsernin markkinaosuus säilyi hyvänä myös Keski-Euroopassa. Oraksen kosketusvapaiden hanojen kysyntä kasvaa Euroopassa.

2.6     LähiTapiolan Lännen Keskinäinen Vakuutusyhtiö

LähiTapiola Lännen toimii Etelä- ja Keski-Satakunnassa sekä Vakka-Suomessa johtavana ja vakavaraisena vakuuttajana niin koti-, maatila- kuin yritysvakuutuksissa.

Asiakkaita Lännen alueyhtiöllä on noin 61 000 ja työntekijöitä 95. Vahinkovakuutusten korvauksia maksettiin vuonna 2018 asiakkaille 724 m EUR, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritys on autovakuuttamisen markkinajohtaja.

2.7     Kivikylän kotipalvaamo OY (LS kuva)

Kivikylän Kotipalvaamon liikevaihto nousi vuonna 2017 13% ja oli 64 m EUR. Se oli hyvä tulos liha-alalla, jolla kasvu on tiukassa. „Yritys ei ollut edes tekemässä halpuutuksia ja kampanjoita. “Kasvua on ollut myös henkilöstömäärässä n 20 henkilön verran. Väkeä oli vuonna 2017 noin 285 henkeä täysipäiväisiksi muutettuna.

Yritys on ollut Rauman Lukon kotiareenan Äijänsuon jäähallin nimisponsori vuodesta 2010 lähtien. Yhteistyö Lukon kanssa on antanut Kivikylälle sen valtakunnallista näkyvyyttä. Samalla lappilaisen yrityksen lonkerot ovat levinneet eri puolille kiekkoilevaa Suomea.

Seitsemässä liigahallissa myydään Kivikylän tuotteita. Kivikylän Kotipalvaamo on esimerkiksi HPK:n pääyhteistyökumppani.

Kivikylän Areenasta vielä noin paljon, että se on Suomen ainut jäähalli, jossa on elokuvateatterituolit. Ne saapuivat Kiinasta 2017 heinäkuussa. Uusi alkoholilaki mahdollistaa anniskelun myös katsomoon ja tästä tule lisätuloja. Halliin mahtuu noin 4600/4700 katsojaa. (LS kuva)

2.8     Alfa Laval Aalborg OY

(LS) Raumalaisyritys on maailmanluokan peluri lämmön talteenotossa dieselvoimaloissa ja risteilylaivoissa. Vuoden 2018 myynti oli n 50 mEUR. Rauman toimipiste työllistää yhteensä 65 henkilöä.

Kotisivu-> Alfa Laval Aalborg Oy toimittaa pakokaasun lämmöntalteenottojärjestelmiä ja poltinkattiloita laivoihin sekä moottorivoimalaitoksiin ja muihin savukaasun hukkalämmönlähteisiin maailmanlaajuisesti ja on alallaan maailman markkinajohtaja.

Alfa Laval Aalborg on osa ruotsalaista Alfa Laval -konsernia, mutta yrityksen historia ulottuu vuoteen 1964, jolloin Uudenkaupungin Telakka aloitti laivakattiloiden valmistuksen Uudessakaupungissa.  Myöhemmin yhtiö siirtyi yrityskaupan myötä silloisen telakkayhtiön Finnyardsin omistukseen, tullen osaksi Pipemasters Oy:tä. Vuonna 1994 tuotevalikoimaan mukaan tulivat myös maavoimalaitosten lämmöntalteenottojärjestelmät.  Tanskalainen Aalborg Industries A/S osti Pipemasters Oy:n vuonna 1997 ja tuolloin yritys tuli osaksi maailman johtavaa laivakattilavalmistajaa. Yhtiön nimi vaihtui Aalborg Industries Oy:ksi.

Vuonna 2011 tapahtuneen yrityskaupan seurauksena siirtyi koko Aalborg Industries -konserni Alfa Lavalin omistukseen ja näin muodostui nykyinen Alfa Laval Aalborg Oy. Yhdistymisen myötä he ovat saavuttaneet markkinajohtajuuden esimerkiksi laivateollisuuden höyrykattiloissa ja kuumaöljyjärjestelmissä sekä inerttikaasujärjestelmissä.

Yrityksen innovatiiviset savukaasun lämmöntalteenotto- ja poltinkattilajärjestelmäratkaisut meri- ja maalaitossovelluksiin edesauttavat sekä asiakkaiden energiatehokkuutta että päästöjen vähentämistä.

2.9        Osuuskauppa Keula

Osuuskauppa Keula on yli 30 000 asiakasomistajan omistama raumalainen yritys. Keulan palveluksessa on n. 500 henkilöä. Vähittäismyynti oli vuonna 2017 n 177 mEUR.

Keulan liiketoiminta-alueita ovat market- ja erikoistavarakauppa, ABC-liiketoiminta ja ravintolaliiketoiminta. Toimialueella on 1 Prisma, 7 S-marketia, 9 Salea, Kortelan ABC-liikennemyymälä, Liikenneasema Talliketo, 6 ABC-automaattiasemaa, Emotion, parturi-kampaamo Rauman HiusPrisma, Amarillo, 2 Pressoa, PizzaBuffa, Laitilan Tupa sekä Hesburgerit Prisman ravintolamaailmassa, ABC Kortelassa ja Laitilan liikekeskuksessa.

(LS 13.3.2019) Keulan markkinaosuus Rauman seudun ruokakaupassa on noin 52 % eli hyvin korkea. Rauman Prismaa aletaan laajentaa tulevana suvena. Lisätilaa tulee n 3000 m2 ja remontti maksaa n 10mEUR.  Nykyinen noin 13 000 neliön Prisma avattiin vuonna 2007. Investointi osoittautui erittäin kannattavaksi ja viimeinen pitkäaikainen pankkilaina maksettiin pois tammikuussa 2019.  Uudistettu Amarillo-ravintola avattiin hiljattain, parhaillaan rakennetaan Monnankadulle uutta alkusuvesta avattavaa Salea, keväällä peruskorjataan Syvärauman Sale.

Keulan liikevaihto oli viime (2018) vuonna 152 mEUR, josta liikevoitoksi jäi 4 mEUR. Vuoden lopussa Keula työllisti 486 ihmistä. Kesällä mennään parhaimmillaan yli 600 henkilön, sanoi johtaja.

Historiasta: Keula luotin 115 vuotta sitten. Vuonna 1903 raumalainen Otto Palen kutsui 30 käsityöläisten ja ammattiväen edustajaa koolle Raittiusyhdistyksen rakennukseen Kalatorin varrelle. Tämän yksimielisen kokouksen tuloksena perustettiin Rauman Osuuskauppa. Kolme vuotta myöhemmin ostettiin Kalatorin Kauppakadun puoleisesta kulmauksesta kaupungin komeimpiin kuuluvan talon omistukseensa. Vuonna 1913 Rauman Osuuskaupalla oli jo 9 myymälää.

2.10   RTK Palvelu OY

RTK-Palvelu Oy on suomalainen kiinteistöpalvelujen erikoisosaaja, jossa työskentele yli 3 000 ammattilaista yli 30 paikkakunnalla. Liikevaihto on n 115 mEUR.

RTK Palvelu kuulu suomalaiseen Contineo-konserniin, joka tarjoaa valtakunnallisesti siivous-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja sekä asiakaslähtöisiä henkilöstöpalveluja. Contineo tarjoaa myös urheiluviihdettä sekä erilaisia ravintola- ja tapahtumapalveluita. Konserniin kuuluvat RTK-Palvelu Oy, RTK-Henkilöstöpalvelu OyRauman Lukko Oy ja Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta.

2.11   Rauman Energia

Kaupungin omistama Rauman Energia Oy sai vuotena 2018 hyvän tulokseen. Yhtiön liikevaihto oli noin 29 mEUR ja voitto 5,6 mEUR. Siirtohinnat on pysynyt vuoden 2013 tasolla ja kaukolämmön perusmaksuja on alennettu alentaa. Tulostekijöinä ovat johtajan mukaan energiantuotannon lisäys sekä kaukolämmön ja sähkönsiirron myynnin lisäykset. Tulosta kohensivat myös alentuneet tuotantokustannukset ja sähkön markkinahinnan nousu.

 

3          Isommat työnantajat

(LS 2.6.2017) Suomen suurimmilla työllistäjillä S-ryhmällä, Postilla, Staffpointilla, Keskolla, OP-ryhmällä ja UPM:llä on kaikilla toimintaa myös Raumalla.

Työllistävin raumalainen yritys oli vuoden 2017 mukaan holding-yhtiö Contineo. Sen henkilöstömäärä Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 3 500. Contineo omistaa RTK-Palvelun, RTK-Henkilöstöpalvelun ja Rauman Lukko Oy:n. Contineon puolestaan omistavat Raumalaiskiekkoilun Tuki ry, Lukko-säätiö ja Rauman Lukko ry. Sadan suurimman työllistäjän listalla (Talouselämä 26.5.) on jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja.

(Satakunnan Kansa) Satamittarin tilastojen mukaan Rauman kaupunki oli vuonna 2016 kaupunkin suurin työnantaja. Rauman palkkalistoilla oli liki 2800 ihmistä.

Firmoista uusimpien Satamittarin tietojen mukaan (katso Excel) seuraavina tulivat UPM (565 henkilöä), Rolls-Royce (535 henkilöä), HKScan (512 henkilöä), Euroports Rauma (489 henkilöä), Oras (480 henkilöä) ja Contineo konsernin kuuluva RTK Palvelu (263 henkilöä). Koko seudun alueelta TVO ja toiset.

Satamittarin mukaan Rauman seutukunnassa yritysten henkilöstömäärä nousi 2018 ensimmäisen puolen vuoden aikana 2,1% ja liikevaihto 4,2%. Vuonna 2017 olit samat lukemat 0,9% ja 0,2%; vuonna 2016 1,8% ja -0,2% eli mennään ihan oikean suuntaan.

3.1     Teollisuuden Voima (TVO)

Teollisuuden Voima (TVO) Eurajoella työllistä 784 henkilöä ja iso osa työntekijöistä asu Raumalla.

(Wikipedia) Teollisuuden Voima Oyj eli TVO on ydinvoimaa tuottava suomalainen yhtiö. TVO:n omistavat suomalaiset teollisuus- ja voimayhtiöt, joille se tuottaa sähköä omakustannushintaan. Se on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen omistaja ja Olkiluoto-3:n rakennuttaja. Lisäksi TVO omistaa osuuden Meri-Porin kivihiililauhdevoimalaitoksesta ja sillä on yksi 1 MW tuulivoimala Olkiluodossa. Yhtiö on myös osakkaana omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta huolehtivassa Posivassa.

Teollisuuden Voima Oy perustettiin 23.1.1969. Perustajina oli 16 suomalaista teollisuus- ja voimayhtiötä. TVO:n hallitus teki vuonna 1970 päätöksen noin 600 megawatin ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Vuonna 1972 laitostoimittajaksi valittiin ruotsalainen Asea-Atom. Olkiluoto 1:n rakennustyöt alkoivat talvella 1974 ja syksyllä 1978 laitosyksikkö aloitti sähköntuotannon. Olkiluoto 2:n rakennustyöt aloitettiin kesällä 1975 ja yksikkö kytkettiin ensimmäisen kerran valtakunnan verkkoon helmikuussa 1980.

Olkiluodon molempien yksiköiden sähköntuotantomäärät ovat olleet kansainvälistä huippuluokkaa. Teknologian kehityksen myötä yksiköiden tehoa on pystytty merkittävästi korottamaan. Kummankin yksikön nykyinen sähköteho on 880 megawattia.

Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen aloitettiin 12.8.2005 ja sen piti valmistua syksyllä 2009. Olkiluoto 3 on EPR-tyyppinen ranskalaissaksalainen ydinvoimala, jonka sähköteho tulee olemaan 1 600 MW. Rakennusvaiheessa on ollut lukuisia ongelmia, jotka ovat viivästäneet voimalan valmistumista. Rakennusurakasta vastaava Areva on myös syyttänyt TVO:ta tahallisesta viivyttelystä rakennusprojektiin liittyen.

(tvo.fi) ​Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2018 oli 14,1 terawattituntia (miljardia kilowattituntia) eli noin 16 % Suomessa käytetystä sähköstä ja noin 21 % Suomessa tuotetusta sähköstä. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 14 886 GWh. Laitosyksiköiden OL1 ja OL2 yhteinen käyttökerroin oli 91,1 %. Konsernin liikevaihto oli 350,3 mEUR ja investoinnit yhteensä 177 mEUR vuonna 2018.

​Olkiluoto 1 ja 2 -laitosyksiköt ovat turvallisessa ja hyvässä tuotantokunnossa. Syyskuussa 2018 valtioneuvosto myönsi laitoksille käyttöluvan seuraavalle 20 vuodelle.

Viimeisen aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020, polttoaine asennetaan reaktoriin kesäkuussa 2019 ja laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2019.

3.2     UPM

Rauman paperitehtaalla työskentelee 565 työntekijää. Tehdas on yksi maailman suurimmista aikakausipaperitehtaista. Rauman tehtaaseen kuuluu kolme paperikonetta, revintämassaosasto, kaksilinjainen kuorimo, kaksi hiomoa, kaksi kuumahiertämöä, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo.

(upm.com) Metsäteollisuus on ollut pitkään lukuisten raumalaissukupolvien pääasiallinen tulonlähde. Vuonna 1912 Raumalle perustettiin saha, sen jälkeen selluloosatehdas. Ensimmäinen paperikone käynnistyi vuonna 1969. Rohkea alku johti yhteen Suomen suurimpaan metsäteollisuuden keskittymään, jossa on työskennellyt parhaimmillaan yli 4 000 työntekijää. Tänä päivänä vanhalla tehdasalueella toimii paperitehdas, sellutehdas, mäntyöljytislaamo ja voimalaitos.

UPM Rauman paperitehdas tunnetaan ennen kaikkea kolmesta paperikoneestaan, jotka tuottavat päällystettyjä ja päällystämättömiä aikakauslehtipapereita aikakauslehtiin, myyntikuvastoihin ja mainospainotuotteisiin.

Tehdas tekee kuitenkin paljon muutakin: se tuottaa lämpöä ja puhdistaa jätevesiä.

Sataman läheisyys merkitsee UPM:lle selviä säästöjä. Paperitehtaan ei nimittäin tarvitse varastoida paperirullia tehtaan omaan varastoon, vaan se kuljettaa rullat erikoisrekoilla suoraan satamavarastoon, josta ne lastataan laivoihin.

Rauman paperitehtaalla syntyy vuodessa lähes miljoona tonnia paperia. Tuotantoon tarvitaan luonnollisesti myös paljon puuraaka-ainetta, jota hankitaan pääosin lähiseuduilta Tampereen ja Turun mailta. Metsä kasvaa Suomessa vuodessa noin 100 miljoonaa kuutiota ja UPM käyttää vuotuisesta puun kasvusta noin miljoona kuutiota.

3.3     Rolls Royce

Tästä oli aiemmin juttua.

3.4        HKScan

HKScan on pohjoismainen liha- ja ruokayhtiö. Rauman uusi broileritehdas on elintarvikejätin uusin yksiköistä ja sen historian suurimpia investointeja.

Raumalla työskentelee yhteensä 512 henkilöä siipikarjan teurastuksen, leikkuun ja pakkaamisen parissa. Tuotteita tunnetaan Kariniemen® nimellä Suomessa ja ulkomaalla.

Pitkälle automatisoidun Lakarin tuotantolaitoksen investointikustannukset ovat olleet noin 117,5 mEUR, mutta tehdas ei ole vielä ihan valmiina. Se tarvitsee lisäkorjaustoimia ja investointeja. Tästä syystä Rauman tuotantolaitoksen broilereista liian paljon menee haaskuuseen Honkajoen jätteenkäsittelylaitokselle. Ylen mukaan tehtaan ongelmat ovat ajaneet yhtiön kriisiin.

Rauman yksikö on aloittanut tuotannon vientiin Ruotsiin vuonna 2019. Ruotsiin vietävien tuotteiden siipikarjanliha on peräisin HKScanin noin 80 sopimustilalta, jotka sijaitsevat pääosin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tuotteet on valmistettu uudella menetelmällä, jossa untuvikot kuoriutuvat kanalassa erillisten hautomoiden sijaan.

HKScan toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa.

3.5     Euroports Rauma

Euroports on täyden palvelun satamaoperaattori, joka tarjoa lastinkäsittelyä, varastointia, huolintaa, varustamopalveluja, kansainvälisiä kuljetuksia ja tullivarastopalveluja. Rauman sataman kautta kulkevat säännölliset linjat Pohjois-Afrikkaan, Amerikan itärannikolle, Manner-Eurooppaan ja Englantiin sekä Manner-Euroopasta jatkoyhteydet ympäri maailmaa.

  • Suomen suurin paperin vientisatama
  • Länsi-Suomen suurin konttisatama
  • Keskeisimmät artikkelit: kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, kontit, projektikuljetukset ja bulkkitavara

Euroports Rauma lukuina:

  • Vienti ja tuonti noin 6 miljoonaa tonnia
  • Henkilöstö noin 550
  • Väyläsyvyys 12 metriä

(LS 20.2.19) Kansainvälinen logistiikkayritys R-Logitech tiedotti helmikuussa, että se ostaa Euroports Holdingsin yhdessä institutionaalisten sijoittajien kanssa. Noin 30 satamassa Euroopassa ja Kiinassa toimiva yhtiö Euroports oli myynnissä jo toista vuotta. Konsernin myyntihinnaksi arvioitiin ennakkoon 700–800 m EUR.

27.6.2018 kirjoitti Länsi-Suomi, että Euroports ei ole saavuttanut uudelleen asemaa, joka sen edeltäjällä Rauma Stevedoringilla oli 2000-luvun alkupuolella Suomen parhaana satamaoperaattorina. Noin sanoo UPM:n logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas, joka tuntee Rauman sataman pääoperaattorin pitkältä ajalta ja syvällisesti. Kun UPM omisti kokonaan Rauma Stevedoringin, istui Sarvikas raumalaisyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

UPM myi Rauma Stevedoringin vuonna 2007. Seuraavana vuonna finanssikriisi romahdutti Suomen viennin, mikä iski rajusti Europortsiksi muuttuneeseen satamaoperaattoriin.

Niin UPM:llä kuin Europortsissa jouduttiin sopeutumiskierteeseen, jossa haettiin säästöjä aina vuoteen 2014 saakka. Uusi omistaja ei muuttuneessa markkinatilanteessa pystynyt investoimaan Raumalle toivotulla tavalla. Edellisen omistajan mielestäni UPM ei olisi kyennyt satsaamaan niinkään paljon kuin Euroports.

Nyt vienti vetää, ja Rauman satamaan on investoitu paljon. Europortsin tuotantojohtaja myöntää, että konttioperoinnin tehokkuudessa Raumalla on parantamisen varaa.

Satamaoperaattorin kustannuskilpailukyky on yksi tärkeä lenkki logistiikan ketjussa, jossa tavaraliikenne Rauman sataman kautta lisääntyy tai vähenee.

Rauman satamalla ja sen pääoperaattorilla on nyt paremmat edellytykset ottaa entistäkin suurempi siivu konttiliikenteestä. Mutta investoinnit eivät yksin takaa, että niin myös tapahtuu.

Sahatavarassa Rauma on ohittanut naapurinsa ja kilpailijansa Porin. Rauman kautta kulkee jo tuplasti sahatavaraa Mäntyluotoon verrattuna. Konttiliikenteen kasvu sen on kääntänyt. Rauma on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama, Porista konttiliikenne loppui kokonaan.

Maaliskuussa 2019 kävi suurin konttialus Raumalla tähän mennessä, Maerskin iso 200-metrinen konttilaiva. Sen kyytiin mahtuu 3 600 konttiyksikköä (TEU). Sekin tosin kalpenee todellisten konttijättien rinnalla. Sellaisten, joita voi nähdä vaikkapa Göteborgin tai Rotterdamin satamassa.

(LS 26.3.2019) Ennen meriväylän syventämistä 12 metriin niin suuria konttilaivoja ei Raumalle saatu. Iso on harppaus myös varustamolle. Maerskin laiva tule nyt säännöllisesti Raumalle tiistaisin Liettuan Klaipedasta ja lähtee Saksan Bremerhaveniin. Raumalta Maerskin konttilaivoissa lähtee metsäteollisuuden tuotteita, mutta paljon muutakin vientitavaraa, muun muassa terästä, kemikaaleja ja lannoitteita.

3.6        7. AREVA

(Wikipedia) Areva on ranskalainen monikansallinen energia-alan teollisuuskonserni, joka on keskittynyt pääasiallisesti ydinvoimaan.

(tvo.fi) Olkiluoto 3 EPR on tilattu kiinteähintaisena, avaimet käteen -periaatteella, konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG.

Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009. Laitostoimittajan päivittämän aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020.

OL3 EPR on suuri kansainvälinen projekti, ja Olkiluoto 3-työmaalla laitostoimittajan keskimääräinen työmaavahvuus oli vuoden 2018 lopulla noin 1 500 henkilöä.

3.7     15. Metsä Fibre

Metsä Fibre Oy (entinen Oy Metsä-Botnia Ab) on Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiö, jossa vähemmistöomistajina ovat Metsä Board ja Itochu Corporation. Yhtiö tuottaa sulfaattiselluloosaa neljässä sellutehtaassa Suomessa, mm Raumalla.

Metsä Fibren sellutehtaiden tuotanto on lähes 3,1 miljoonaa tonnia valkaistua sellua vuodessa. Siitä noin puolet myydään omistajayhtiöiden paperitehtaille ja loput markkinamassana asiakkaille lähinnä Eurooppaan. Yhtiö on Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja.

Metsä Fibren Rauman tehtaan kapasiteetti on 650 000 tonnia sellua vuodessa. Puunkulutus 3,2 milj. m3. Tehtaalla työskentele 121 henkilöä.

Rauman sellutehdas käynnistyi vuonna 1996, jolloin siitä tuli maailman ensimmäinen pelkästään kloorittoman TCF-sellun tuotantoon suunniteltu tehdas. Rauman tehtaalla investoitiin valkaisutavanmuutokseen, ja kesällä 2007 alkoi ECF-havusellun valmistus.

4      Rauma Marine Constructions (RMC)

Rauman telakka ei ole nykyisin ei iso työnantaja eikä iso veronmaksaja, mutta sillä on iso potentiaali ja sen takia esittelen sen kurssityössä.

Rauma Marine Constructions on vuonna 2014 perustettu, kokoluokassaan ainoa kokonaan kotimaisesti omistettu laivanrakennusyhtiö. RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien tarvitsemien alusten rakentamiseen ja huoltamiseen. Jokainen tilaus toteutetaan käsityönä kumppaniverkoston kanssa. RMC:n palkkalistoilla on reilusti alle sata ihmistä.

(Is.fi) Käytännössä Rauma on myös ainoa paikka kansallisesti tärkeiden murtajien ja sotalaivojen rakentamiselle, sillä Meyerin Turun telakka rakentaa risteilijöitä, ja sen tilauskirjat ovat lähivuosina täynnä. Venäläisomisteisella Helsingin telakalla niitä ei myöskään voi rakentaa.

RMC on mukana Patrian kanssa Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeessa, jossa uudistetaan merivoimien kalustoa.

(Yle 11.1.2019) RMC rakentaa Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tulevan uuden autolautan. Kaasulla, biokaasulla ja akuilla kulkeva alus on tarkoitus toimittaa huhtikuussa 2021. Kauppahinta on noin 120 mEUR. Tilauksen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan Raumalle noin 800 henkilötyövuotta.

RMC toimittaa Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin yli 9000 neliömetrin kelluvan virkistysalueen.

Rauma Marine Constructions ja Tallink ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen uudesta matkustaja-autolautasta, joka rakennettaisiin Rauman telakalla. Tilauksen työllisyysvaikutus on noin 1500 henkilötyövuotta ja arvo 250 mEUR. Rakentaminen alkaa vuonna 2020 ja valmistuu vuoden 2021 lopussa. Laiva sijoitettaan Helsingin ja Tallinnan reitille. Matkustajia kyytiin mahtuu 2800.

Raumalla on rakennettu neljä Tallinkin lauttaa ja lisäksi kaksi on suunniteltu Raumalla. Raumalaislaivoista uusin, Baltic Queen, seilaa Tallinnasta Tukholmaan.

 

Kuva: Länsi-Suomi. „Mols Linjenin lautan kölinlasku RMC:n altaassa. “

(LS 28.2.2017->) Laivanrakennus työllisti suuren joukon suomalaisia vielä 1980-luvun alussa. Telakoita oli täysi tusina: Rauma-Repolalla neljä, Valmetilla neljä, Wärtsilällä kolme ja Hollmingilla yksi.

Raumalla kaksi telakkaa, Repolan ja Hollmingin, takasi toimeentulon yli 2000 työntekijälle ja noin 800 toimihenkilölle. Sen lisäksi Rauma-Repolan leivissä oli noin 1300 ihmistä Porin Mäntyluodossa ja 850 Uudessakaupungissa.

Suomen telakat työllistivät noin 17 700 ihmistä suoraan ja 1600 alihankkijoiden kautta.

Rajusti alas on tultu niistä ajoista. Isoja uudislaivatelakoita on enää kolme: saksalaisten omistama Meyer Turku, venäläisten omistama Arctech Helsinki ja suomalaisten omistama Rauma Marine Constructions Raumalla.

Monelle yllätys voi olla, että meriteollisuuden työpaikkoja on Suomessa tänään vähintään yhtä paljon kuin 1980-luvun alussa. Telakat työllistävät nykyisin enää pienen osan alan osaajista. Ylivoimainen enemmistö työpaikoista on muissa yrityksissä.

Suomen meriteollisuus koostuu telakoiden lisäksi laitevalmistajista, kokonaistoimittajista, suunnittelutoimistoista sekä ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajista. Rauman seudulla näitä firmoja on kymmenittäin: Rolls-Royce, Steerprop, Alfa Laval Aalborg, Rauma-Interior, Beacon Finland ja niin edelleen.

5      Miten Raumalle mene? Haastattelut

 

Mitä sanoisit matkustajalle Rauman talouselämästä? Pyysin ajatuksia kolmelta Raumalaiselta „mielipidevaikuttajalta “(opinion leader).

 

Tapio Niemi, Raumalainen toimittaja ja kirjailija:

Rauman vahvimpina kivijalkoina ovat edelleen paperiteollisuus. Toinen merkittävä on oma telakka; senhän synnytti viitisen vuotta sitten Rauman kaupunki ja eräät yksityiset nimellä Rauma Marine Construction. Ensimmäinen alus oli Hammershus, joka viime vuonna valmistui ja lähti Bornholman-linjalle.

Vanhoja vahvoja suuryrityksiä edelleen going strong ovat hanatehdas Oras ja kuljetinlaitteiden valmistaja Raumaster.

Vahva on myös Teknologiakylä ja sen yritykset Sinkotiellä Otan alueella sekä uusi maalausalan menestyjä Sorcolor.

Lakarin alueesta Äyhöllä toivotaan suurta teollisuuskeskittymää – toistaiseksi vähäisellä menestyksellä.

Nyt odotetaan kovasti uutta kauppakeskusta, joka voi olla Vanhalle Raumalle vakava uhka (ainakin minun mielestäni) ja joka voi tyhjentää muitakin liiketiloja ainakin Valtakadulla ja Syväraumankadulla.

Varsin suuruudenhullu hanke on Kanali kampus, johon muutaman vuoden päästä tulee kansalaisopisto, uimahalli, nuorisotila ym.

Urheilussa ykkönen on Lukko ja nousevaa suosiota on naisten pesäpallolla.

Kulttuurissa meillä ei ole valtakunnallisia ykkösnimiä sen paremmin vakavan musiikin kuin kevyemmänkään saralta. Maailmanlaajuinen raumalainen pianotaiteilija on 40-luvulla syntynyt Ralf Gothoni.

Raumahan on valtakunnallisessa julkisuudessa menestynyt hyvin ja on seutukuntien kaupunkijohtaja, mutta tosielämässä Satakunta, niin Pori kuin Raumakin, ovat sivussa ja perässä tulijoita. Kehitystä ei oikein ole, väkimääräkin jatkaa laskuaan. Talous on lähtenyt pahaan laskuun, jonka oikaisemisessa on työtä. Vakavia leikkauksia (downshifting) on palveluissa odotettavissa ja velka alkaa kasvaa.

 

Riikka Piispa, Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja:

Rauman seutukunnan muodostavat 4 kuntaa: Eura, Eurajoki, Rauma, Säkylä. Seutua leimaa vahva identiteetti ja esimerkiksi Raumalla vitsaillaan, että ollaan yhdenlainen ”gallialaiskylä”.

Haasteina yrityksille ovat osaavan työvoiman saatavuus ja saavutettavuus (erityisesti Lounaisen Suomen pääväylä 8-tie, jonka nelikaistaistaminen Turku-Pori-välillä palvelisi koko rannikon kasvua). Seutukunnassa asuu n. 68 000 henkilöä, väestökatoa n. 560 henkilön verran suhteessa edellisvuoteen (ennakkotieto 2018).

Yritysten toimipaikkoja seutukunnassa on yhteensä n. 4900-5000, työpaikkoja v. 2016 mukaan yhteensä n. 28 000. Työpaikkoja on eniten palveluissa, sitten teollisuudessa. Merkittävimmät toimialat ovat laivanrakennusteollisuus, metsä- ja biotalousklusteri, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus sekä teknologiateollisuus.

Matkailulta odotetaan paljon, onhan seudulla mm. kaksi maailmanperintökohdetta: Vanha Rauma ja Sammallahden muinaishaudat.

Yritysten investointeja ja rakennushankkeita on Rauman seudulla tuleville 5 vuodelle yli 800 millioon euron edestä. Isoimpana investoijana TVO ja Posiva, lisäksi lukuisia teollisuuden hankkeita.

Tässä muutamia esimerkkejä menestystarinoista:

  • Olkiluodossa tuotetaan kohta kolmannes Suomen sähköstä.  Lisäksi Eurajoelle rakennetaan ydinjätteen loppusijoituspaikka vuoteen 2025 mennessä.
  • Paikallisen laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n tilauskirjassa on rakentamis- ja aiesopimuksia vuoteen 2027 saakka lähes 1 mrd euron edestä.
  • Olemme logistinen solmukohta – Rauman satama on Suomen 3. suurin konttisatama ja Suomen 5. suurin satama.
  • Raumalla toimii myös yksi Suomen merkittävimmistä metsäteollisuuden kombinaateista, johon lukeutuvat Metsä Fibren sellutehdas, UPM:n paperitehdas sekä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo. Lisäksi Eurassa sijaitsee lämpöherkkää erikoispaperia tuottava Jujo Thermal Oy.
  • Elintarviketeollisuus työllistää alkutuotannosta lähtien: HKScan, Apetit, Sucros, Kivikylän Kotipalvaamo jne.
  • Työttömyysaste oli seutukunnassa joulukuussa 2018 7,8 %. Rauman seudulla työttömien työnhakijoiden alenema (­14,3 %) oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuotta aikaisemmin. Koko maassa oli joulukuun lopussa 256 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 39 000 (-13,2 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. kts. liitteen työllisyyskatsaus 2018, s. 4.
  • Rauman seutukunta on yksi elinvoimaisimmista*.
    * https://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauma-on-suomen-vetovoimaisin-seutukaupunki/?fbclid=IwAR3qVx4Pt93QDUvDge3ZRXLA85yNuzmmIX_znctTT6Hj-QstsjYn0fla3Hc

 

Janne Rantanen, sanomalehden Länsi-Suomi päätoimittaja Keskustelimme tästä Länsi-Suomen toimistossa, kun opaskurssilaisena kävin siellä 13.3.2018. Kahden päivän päästä oli samasta aiheesta pääkirjoitus. Käytän sen hänen vastauksena, koska silloin hän puhui sama.

”Rauma ei ole kriisikaupunki. Eikä ole sellaiseksi tulossakaan.” (https://ls24.fi/artikkelit/rauma-taas-karjessa-kuntien-vertailussa)

Rauman kaupungin yhteistoimintamenettely alkoi tiistaina, 12.3.2019. Taustalla on Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma, joka käytännössä tarkoittaa 15 miljoonan euron säästöjä. 15 miljoonaa euroa on paljon rahaa. Sellaista summaa ei kerry pienistä ja helpoista säästökohteista, jotka kaupunkilaisten on helppo hyväksyä.

Raumalaisia ja kaupungin omaa väkeä pitää vähän herätellä ymmärtämään muuttunut tilanne. Isosta kuvasta on kuitenkin yhtä lailla syytä muistuttaa.

Rauma ei ole kriisikaupunki. Eikä sellaiseksi tulekaan, jos oikeita päätöksiä uskalletaan tehdä ajoissa. Lähtökohdat ovat edelleen hyvät.

Viime kuussa julkistetussa EK:n vertailussa Rauman seutukunta arvioitiin Suomen toiseksi parhaaksi.

Rauman talous on rumasti alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta yhä maan vahvimmasta päästä.

Todella harvalla kunnalla on Raumaa vähemmän velkaa asukasta kohti. Verotettavat tulot puolestaan ovat Raumalla maan suurimmasta päästä.

Pistesijoilla Rauma oli myös tällä viikolla julkistetussa Omakotiliiton selvityksessä.

Kun ynnätään kuntakohtaiset maksut eli kiinteistöverot, sähkölämmitys, käyttösähkö sekä vesi- ja jätemaksu, on Rauma Suomen kuudenneksi halvin kunta asua omakotitalossa.

Rauman Pientaloyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Kaunisvirta iloitsi Rauman sijoituksesta Länsi-Suomen haastattelussa.

Kaunisvirta näki suurimman paineen kohdistuvan kiinteistöveron nostoon. Arvaus osunee oikeaan, sillä Rauman kiinteistöverot ovat lain alarajoilla.

Rauman seudun lähitulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Telakan laivakaupat ovat varmistumassa, mutta paljon muutakin hyvää tapahtuu.

Esimerkiksi Osuuskauppa Keula ilmoitti keskiviikkona päätöksestään investoida kymmenisen miljoonaa euroa Prismansa uudistamiseen ja laajennukseen.

      Lähteet

  • Satamittari
  • Länsi-Suomi (LS)
  • Satakunnan Kansa (SatK)
  • Talouselämä, Kauppalehti, IS.fi
  • Rauman kaupungin kotisivu ja kirja
  • YLE
  • Yritysten kotisivut, wikipedia

Muutama nettisivu, esimerkiksi: Telakat harvenivat, työpaikat jäivät

https://ls24.fi/artikkelit/telakat-harvenivat-tyopaikat-jaivat

Raumalaiset miehittivät yhteisöverolistan kärkipään https://www.satakunnankansa.fi/a/201283704?c=1540977473922

Katso tästä Rauman 50 suurinta yhteisöveronmaksajaa – Länsi-Suomen osuuspankki maksoi viiden miljoonan verot https://www.satakunnankansa.fi/a/201260587

Sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauspaine kasvaa Raumalla – tavoitteena yli kuuden miljoonan euron menovähennykset
https://www.satakunnankansa.fi/a/201302115

Rauma alkaa jahdata 15 miljoonan euron menoleikkauksia tai lisätuloja – viime vuodelta tulossa 15-16 miljoonan miinustulos
https://www.satakunnankansa.fi/a/201411257

Rauma.fi 25.02.2019: Rauman talous on vielä vahva alijäämäisestä tuloksesta huolimatta
Länsi-Suomi 26.2.2019: Rauma pärjäsi heikosti viime vuonna – alijäämä täsmentyi 15,5 miljoonaan euroon

https://www.rauma.fi/  TALOUSARVIO-2019-JA-SUUNNITELMA_2019

https://www.kauppalehti.fi
wartsila-jai-kakkoseksi-rolls-royce-myy-merenkulkuliiketoimintansa-norjaan
jne